tiistai 27. huhtikuuta 2010

Tiistain tajunnan räjäytys

Tokan viikon toka päivä on pärähtänyt käyntiin mielettömällä voimalla Juhanin ja Jonin seurassa!
Pojat vapautettiin häkistä yhdeltä täyttämään studio kahdeksi tunniksi täysin käsittämättömällä puheella ja meiningillä. Tällä hetkellä studioon on saapunut Tuuli ja HenriALPOSaloranta. Neljän jälkeen puhutaan ainakin viineistä. Elämän käänne hetki on koittanut, koska saattaa selvitä mitä ihmettä tarkoittaa, jos viini on autotallimainen.




Ilkka ja Arsi gonzoilivat Turun yössä. Verkkareissa pääsi vain yhteen, yllättävään paikkaan. Tässä oli tutkivaa journalismia parhaimmillaan.









Action-toimittaja Rachel kiipeää itsensä klo 15.40 epämukavuusalueelle ja loppuiltapäivän täyttää musiikkigurut Anna "Ivalo" ja Ville "Isukki", jotka tulevat ja räjäyttävät levyhyllysi.

Studiossa on meininki päällä ja vappu mielessä! Kolme yötä vappuuuuun!

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Tutkaillaan-drinkki!

Lauantain iltapäivässä Tutkan vieraana oli turkulaisen Edison-baarin baarimestari Sampo.


Sampo sai haasteekseen suunnitella Tutkalle oman drinkin.


Tutkaillaan-drinkin ohjeet näet tuosta. Kaikki tänään Edisoniin Tutkailemaan!

Kuvat Riina Sten.

Lauantailortot etkoilee!


Oujee! Nyt on hyvät fiilikset, tänään lähtee hyvät setit!

Johannan kanssa nimittäin Lauantailorttoillaan tänään kahdesta viiteen. Studiossa on etkot, ja vieraaksi viimeisellä tunnilla tulee Edisonin baarimestari Sampo Wallenius!

Sampo on ansioitunu mm. AppleÅboOpen drinkkiskabassa. Katsotaan, jos saatais Sampo kehittämään meille oma Tutka-drinkki...

-Tuuli

Kuva Riina Sten.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Likivihreä: Radiohead - OK Computer

Ah Radiohead, pitkäaikainen inhokkini. Vihanpitomme on ollut yksipuolista ja kuten useimmat musiikilliset vihasuhteet, syntynyt täysin mutu-tuntumalta ja vailla sen parempaa tietoa. Nyt kuitenkin koen olevani valmis koitokseen – on aika tarttua OK Computeriin.

OK Computer on levy, jonka avulla Radiohead nousi siihen asemaan, jossa se on nyt. Muuten bändi olisi saattanut vaipua unholaan brittipop-ilmiön kanssa. Ok Computer on myös levy, jossa on vielä jotain järkeä. Sitten pojat päättivätkin heittää särökitarat jorpakkoon, siirtyä elektronisempaan musiikkiin ja alkaa taidekoululaisten lempilapsiksi.

En yhtään ihmettele, miksi levy-yhtiön sedillä oli aikoinaan vaikeaa löytää levyltä sinkuiksi kelpaavia biisejä. Kyseessä ei todellakaan ole mikään hyvän mielen levy. Sinkkulohkaisuksi päätynyt reilu kuusiminuuttinen Paranoid Android ei ole pituutensa saati rakenteensa puolesta mikään radiohitti. Puhumattakaan sitten siitä, että sen musiikkivideo on aiheuttanut ainakin minulle jonkin sortin lapsuuden traumoja.

Levyn sanoitukset ovat vaikeaselkoisia, mutta ajankohtaisia. Teemat kuten ihmisten suhde koneisiin, kapitalismi ja globalisaatio koskettavat vielä kolmetoista vuotta levyn julkaisun jälkeenkin. Lyriikoiden seuraamista tosin helpottaisi se, jos Thom Yorken ulinaksi äityvästä laulusta saisi jotain selvää.

Kaikki klassikolevyt ovat aikansa tuotteita, joten niiden arvoa tässä ajassa on vaikea määritellä. OK Computerin arvo on mitattavissa kuitenkin sen vaikutuksella myöhempään rock-musiikkiin. Levyn saundia on jalostettu – tai apinoitu – eteenpäin muun muassa Musen ja Coldplayn toimesta. Tämän takia Ok Computer kuulostaa vielä tänäkin päivänä tuoreelta. Onkin siis syytä myöntää, että levy on klassikko.

Yliarvostettu, mutta klassikko.


Tuuli haastoi itsensä luovuttamaan verta

Ensi keskiviikon eli 28.4. Raskaustestissä tullaan kuulemaan toimittaja Tuuli Toivasen, eli juuri minun, kokemuksia verenluovutuksesta.

Ystäväni ovat yrittäneet ylipuhua minua jo pitkään luovuttamaan verta, mutta olen itsepintaisesti kieltäytynyt. Minä nimittäin pelkään ja inhoan ja ällöän verta ja neuloja ehkä enemmän kuin mitään muuta maailmassa!


Kuuntele keskiviikkona klo 15:40 miten selvisin koitoksestani!

-Tuuli

Kuva Marjut Raunio.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Annin juoksuohjelma sohvaperunalle



Tiistaina Tutkassa vieraili Vauhtisammakon juoksukoulun juoksuohjaaja Anni Mäkinen! Haastoimme Annin suunnittelemaan juoksuohjelman vasta-alkajalle ja tässä Annin vinkit:

Jos aloitat treenaamaan nollakunnosta puolimaratonille, olisi treeniaikaa hyvä olla puoli vuotta. Siten juoksusta saa pysyvän harrastuksen, eikä puolimaratonia juostessa mene paikat niin rikki. Eli nyt kannattaa tähdätä loppukesän / syksyn puolimaratoneille.



Viikko-ohjelma aloittelijalle:

Maanantaina:
Intervallit progressiivisena harjoituksena. Kahden minuutin vetoina niin, että tahti nousee loppua kohti.

Harjoitus kehittää haponsietokykyä ja hapenottokykyä.


Tiistaina:
Kevyttä harjoittelua. Esimerkiksi venyttelyä, kävelyä tai jumppaa.

Harjoitusohjelma on hyvä pitää vaihtelevana, jotta mielekkyys säilyy.


Keskiviikko:
Ehdoton lepopäivä!

Kunto nimittäin itseasiassa laskee harjoitusten aikana ja nousee levon aikana. Myös huippu-urheilijat pitävät yhden tai kaksi lepopäivää harjoitteluviikkonsa aikana.


Torstai:
Rauhallinen lenkki kävellen tai juosten.

Voit aloittaa kävelyllä ja sitten pikkuhiljaa nostaa vauhdin ns. tupakoiva mummo -vauhdiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun juokset, niin juuri ja juuri ohitat tienvieressä tupakoivan mummon.


Perjantai:
Lepopäivä tai venyttelyä.

Jos lihakset ovat tosi kipeinä juoksemisesta, niin venyttelykin voi käydä treenistä.


Viikonloppu:
Vesijuoksua, ulkoilua tai kevyt lenkki.



Sohvaperunan on hyvä aloittaa kunnon kohottaminen kävellen. Anni myös painotti sitä, että jokaisen treenin pitäisi olla erilainen, koska näin harjoittelun mielekkyys säilyy ja pääset parempiin tuloksiin.

Muista myös lepo!

Kuva Marjut Raunio.

Jännitti niin pirusti!


Tiistaina keskimmäisessä juontoblokissa eli klo 15-17 oli meidän vuoro Henrin kanssa. Ja hitto, että jännitti!

Valmistautuminen oli vähän jäänyt (seli-seli) Hullari- ja muiden kiireiden takia. Henrin eli Alpon kanssa oltiin sovittu, että kantavana teemana meillä on juokseminen. Lähetys alkokin hienosti, kun Alpo toivotti kuulijat tervetulleiksi Lenkkipolulle. Mutta sitten lässähti.

Kun jännitti, ei riittänyt, että oli vähän ranskiksilla valmistellut puheenaiheita, vaan olis pitänyt harjotella ihan juontoja. Alpo on juontanut aikasemmin jossain Joensuulaisessa radiossa ja itse olen ollut jo reilun puol vuotta Zoom FM:llä, mutta siitä ei ollut mitään iloa. Me oltiin vaan niin jäässä, eikä ollut tarpeeksi puhuttavaa ja kello kävi edellä ja... hui!


Onneksi sitten meidän pelastukseksi saapui juoksuohjaaja Anni Mäkinen Vauhtisammakon juoksukoulusta! Anni antoi vinkkejä sohvaperunalle, miten päästä lenkkipolulle. Annin vierailun myötä tunnelma vähän vapautui, ja just, kun oli pääsemässä vauhtiin, meidän kakstuntinen loppui.

Ensi viikolla samaan aikaa, eli tiistaina klo 15-17, on jälleen meijän vuoro ja toivottavasti nyt päästään jatkamaan siitä mihin jäätiin, eli hyvästä rennosta fiiliksestä! :)

-Tuuli

Kuvat Marjut Raunio.